Final countdown

Paljon on kerennyt tapahtumaan viimeisen paivityksen jalkeen... kannettava tietokoneemme hajosi, minka vuoksi en ole paassyt paivittamaan viime viikon tapahtumia. Nyt sitten istumme Cancunissa nettikahvilassa ja kirjoitan tata.

Viimeisella show viikolla sairastuin ja jouduin olemaan poissa yhden paivan. Taman lisaksi sain aivan liian voimakkaat laakkeet. Nain paivan vaaleanpunaisia elefantteja ja vaihdoimme laakarin kanssa antibiootit kevyempiin.

Viimeiset kolme showta olivat viikko sitten tiistaina. Ihan mielettoman hyva fiilis koko rupeaman jalkeen ja upeat viimeiset showt.

Keskiviikkona lahdimme aamulla klo 6 kaikki bussilla kohti Mexico citya. 12 aikaan pysahdyimme pariksi tunniksi pyramideille Teotihuacaniin, jossa kavin edellisen kerran bandin kanssa 2010.
Illalla lensimme Cancuniin.

Cancunissa oli taysin erilainen ilmasto, kuumaa ja kosteaa. Jes! Parasta oli kuitenkin nahda Illusia. Monta paivaa uimme altaalla ja kavimme uimassa myos delfiinien kanssa, mika oli todella kiva kokemus. 

Eilen Illusia lahti takaisin Suomeen ja me kavimme Playa del Carmenissa seka Tulumissa, jossa olimme myos yota.

Huomenna sitten lahdemme kohti suomea! Haikeaa, mutta kivaakin =)

Koko poppoo!

Adios!

Los Litros

Viikonloppu! Viimeinen lauantai täällä Leonissa. Seuraava lauantai vietetäänkin sitten Cancunissa.

Eilen shown jälkeen jäimme Feria-alueelle pörräämään. Haimme ruokaa kojusta ja menimme sen jälkeen istumaan Los Litros - nimiseen kuppilaan. Paikan nimi ja erikoisuus tulee drinkeistä. Mitä vain tilaatkin, se on litran kokoinen. Näin ollen siis tilasimme Mohitot. Yksi litran mohito maksaa euroissa n. 4 euroa... ja hyvää oli. Paikallinen coverbändi soitti kuppilassa - erittäin hyvin ja meksikolaiseen tyyliin - liian kovaa. Paikat oikein kilpailevat siitä, missä kuppilassa musiikki soi kaikkein lujimpaa. Joka tapauksessa meillä oli erittäin kivaa ja intouduimme koko porukan voimin tanssahtelemaan tuoleilla. Tänään enne showta kipaisen apteekin kautta ja ostan korvatulpat.. Korvat nimittäin soivat vielä puoli tuntia hotellille saapumisenkin jälkeen.

Joku omituinen flunssa/mahatauti pyörii keskuudessamme ja kaataa porukkaa petiin. Eilen jouduin opettelemaan yhden vanne-osuuden ennen showta, kun tyttö joka normaalisti sen teki, sairastui. Haasteita, haasteita... mutta se on erittäin antoisaa mielestäni. Ennen tänne tuloa en ole paljoa multihooppaillut = pyörittänyt useaa vannetta, mutta nyt menee jo kolmen vanteen pyöritys samaan aikaan polvissa, vyötäröllä ja rintakehällä.

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, täällä on ihan hirmuisesti kenkiä... niin paljon, etten osaa oikein ostaa yhtään mitään. Kaikki on niin kivannäköisiä, ja hieman liian korkeita. Tyydyn siis vain katselemaan ja ihmettelemään.

Luin juuri Kamila Shamsien kirjan Poltetut varjot. Erittäin hyvä kirja. Kertoo Nagasakin ydinpommin uhrista ja hänen selviytymisestään. Suosittelen.

Terkkuja kaikille täältä uima-altaalta!

Parantola

Täällä taas istutaan uima-altaalla - muutaman pilvisen päivän jälkeen. Lämpötila on nyt noin +30 astetta ja luimme että suomessa se on - 30 astetta. Huih!

Päivät lähestyvät loppuaan. Showta on jäljellä enää 6 päivää. Kyllä iskee pieni haikeus. Showt rullaavat niin hienosti omalla painollaan ja tuntuu että sillä voimalla, minkä saan yleisöltä, jaksan vaikka kuinka pitkään.

Eilen lähdimme aamushown jälkeen shoppailemaan leather markettiin = nahka-markettiin =D. Ja voin vannoa, etten ole eläissäni nähnyt niin paljoa vaate- ja kenkäliikkeitä. Vieri vieressä usean kilometrin matkalla joka suuntaan. Olihan sitä sitten pakko napata pari laukkuakin mukaansa.

Nyt useampi iltapäivä on mennyt reenaillessa. Teemme showssa 7 tytön tuplavannekoreon ja laulujen lisäksi teen flowwandia sekä käsitulia.Paljon uusia temppuja on tullut mukaan menoon ja uusia hienoja ideoita meidän omia koreoita varten.

Isä varmaan muistaa, kun Espanjassa aikanaan kävimme semmoisessa kauhujen talossa, missä käveltiin eri "kauhuelokuvissa" ja oikeat näyttelijät lavastivat kohtaukset... Uskokaa,han että se oli erittäin pelottavaa.
Täällä on hieman samanlainen juttu nimeltä Parantola. Vanha sairaalarakennus ja ennen sisään menoa tulee ohjeet: Älkää juosko, älkää huutako ja jos menette paniikkiin huutakaa EXIT, niin teidät tullaan hakemaan. Homman nimi on siis 2-3 hengen porukoissa mennään ovesta sisään pilkkopimeään vanhaan sairaalaan vain taskulampun valo seurana. Sitten sieltä pitää löytää tie ulos, kun zombeja on joka puolella. Resident Evil - peli, mutta elävänä. Osa meidän porukasta vieraili siellä eilen ja kertoi paniikin olevan lähellä, vaikka yrittää todistaa itselleen, että tämä on näytelmää... Itse ajattelin käväistä parantolassa tänään... Jaiks!

Asioita, joita aion tuoda mukanani suomeen sydämessäni: quagamole, aito salsa, michellada, chillada, corona/sol con limon, pop-rockmusiikin, ystävällisyyden sekä halun opetella espanjan kieltä...
Asioita, joita en jää kaipaamaan: luuydinhyydyke sekä keitetty siannahka..

Tänään mennään taas syömään varmaankin sinne meksikolaiseen ravintolaan, missä jamittelimme viime viikolla.

Ai niin, Äiti, Riitta ja Illusia, kun tulette voisitteko ostaa minulle pari suomenkielistä pokkaria lentokentältä, jotain hyväntuulista ranta/lentokonelukemista. Olen lukenut kaikki kirjat, mitkä otin mukaan... Kiitos =)

Adios! Ja terkkuja kaikille!!!!