Yllatys ja ennakkoluulo

Taasen vaiherikkaita paivia takana useampi kappale. Palataan viela siihen iltaan jolloin olimme Krabilla.

Viime blogimerkinnan jalkeen kavelimme takaisin bungalowillemme ja aloimme valmistautumaan ruokailua varten. Kun kaikki oli kunnossa, Niko avasi oven. Jokin napsahti oven ulkopuolella. Ihan mielettoman iso skorpioni tallusteli kaikessa rauhassa meidan terassilla ja se pisti oveen kun Niko avasi sen. Tiesimme kylla, etta taalla on kaarmeita, mutta etta skorppareita... se tuli todella yllatyksena. Hipsimme kuitenkin syomaan, jossa oli myos lemmikkiapina. Illalla pyoritimme pitkaan tulia paikallisessa rastabaarissa.

Aamulla herasimme 6.30 ja aloimme valmistautumaan pitkaa matkaa varten. 8.00 lahti longtailbout vene Ao nangin rantaa kohti. Lansipuolelen Krabilla oli kuitenkin monsuuni ja meri oli todella epavakaa. Niinpa me ja 8 muuta turistia jannitimme paasemmeko elavana pienella puuveneella isojen aaltojen keskella rantaan. Se oli ensimmainen reissu kun allekirjoittanutta oikeasti pelotti. Olin aivan varma, etta vene kaatuu. Sen verran hurjaa se kyyti oli.

Paasimme kuitenkin rantaan, josta bussi nouti meidat. Matkasimme ensin n. 2 tuntia ja sitten vaihdoimme uuteen bussiin. Tai siis bussit ovat taalla ns. tilatakseja. Koska olimme ainoat kyydissa, vedimme selkanojat taakse ja matkasimme erittain rennosti koko matkan kohti Malesian rajaa.

Malesian rajalla oli isoja kyltteja joka puolella> Jos tuot huumeita maahan, seurauksena on kuoleman tuomio. Rajan ylitys sujui todella nopeasti ja rauhallisesti...

Sitten yllatykseen ja ennakkoluuloon. En tieda, mista olen saanut paahani, etta Malesiassa olisi viela vahan Thaimaata ns. huonommin kehittynyt ja halpa maa. Nimittain kun ylitimme rajan, tiet muuttuivat todella hienoiksi, tien varret olivat puhtaita ja hyvin hoidettuja. Yleisesti ottaen Malesia naytti todella upealta... ja oli viela Thaimaaseen nahden paljon kuumempi.

Saavuimme Penangille 9 aikaan illalla ja koska Malesiassa kello on tunnin viela Thaimaata edella, kello oli siis 10 paikallista aikaa. Otimme huoneen pienesta hostellista ja varasimme matkan seuraavaksi aamuksi. Sitten kavimme syomassa hyvaa intialaista ruokaa ja hammastelin Penangin suurkaupungin hienoutta. Menimme nukkumaan n. klo 12 aikaan.

Heratyskello heratti meidat aamu -4 aikaan, silla bussi Perhentialle lahti klo 5 aamulla. Saimme nukuttua siis n. 4 tuntia. Kun thaimaassa saimme matkustaa yksin omassa pyhyydessamme tilabusseissa, niin nyt bussi perhentialle oli aivan taynna.
En saanut nukuttua bussissa lainkaan, tuijottelin vain ulos ja katselin todella upeita maisemia. Tama on viela trooppisempi maa kuin Thaimaa.

Olimme perilla Perhentialla Keyciil saaressa klo 14. Perhentia on jotain uskomatonta. Upeimman nakoinen paikka, missa olen koskaan kaynyt. Vaikea edes selittaa... todellinen paratiisisaari. Jatkuva auringonpaiste ja kuumuus. Ja jos thaimaassa oli gekkoja, niin taalla on paljon suurempaa. Ihan mielettoman isoja liskoja...Parhaimmillaan metrin, puolitoista mittaisia pikku dinosauruksia.

Kun varasimme matkaa Perhentialle, emme olleet varatuneet siihen, etta Malesiassa oli paikkallisten loma. Yleensa joka paikassa oli tilaa ja vapaita huoneita, mutta nyt tilaa ei ollut missaan. Joka ikinen huone saarella oli varattu, paitsi yksi...

Saimme bungalowin symphooon nimisesta mestasta. Bungalowi naytti silta, etta se olisi karsinyt tsunamin vauriot. Se oli kirjaimellisesti huonoimman nakoinen mesta, missa olen koskaan nukkunut. Patjakin oli aivan homeinen. Nukuimme siina ensimmaisen yon ja aamulla kun herasimme, Niko oli aivan taynna pienia pisteita. Nikon molemmat kadet, olkapaat ja rinta oli sankyluteiden puremilla. Mina saastyin, kun olin ennen nukkumaan menoa laittanut otokkasprayta. Viela nyt muutama paiva myohemmin Nikolla on jalkia puremista.

Seuraavana kun paikalliset alkoivat palaamaan arkeen, saimme kivan bungalowin. Tosin hieman kalliin.

Toisin kuin Thaimaassa, taalla on vahemman paikallisia tulenpyorittajia. Olemme esiintyneet joka ilta ja saaneet monkeyjuicea palkkioksi. Nyt olemme saareen kuuluisuuksia ja kaikki moikkaavat ja tulevat juttelemaan. Toissa iltana Buffalo-baarin omistaja tuli sanomaa, etta jos koskaan haluamme tulla Perhentialle, voimme tulla pyorittamaan tulia hanen baariinsa ja han maksaa meille ruoat, juomat ja asumisen. Kesatyo Perhentialla...kuullostaisi aika kivalta :)Mitas illusia tykkaisi?

Nyt loppuu aika.. jatkan taas seuraavalla kerralla! Pusuja ja haleja!