Half moon partyt Phagnanilla

Viimeiset pari paivaa ovat olleet sangen mielenkiintoiset.

Eilen siis vuokrattiin mopo ja lahdettiin paristelemaan silla ympari Phagnania. Taalla on onneksi ihan asvalttiteita toisin kuin taolla, mutta makia ylos ja alas isoilla kurveilla on paljon, joten koko ajan saa olla todella tarkkana. No, Niko ajaa :D

Ajeltiin ja etsittiin kaunista rantaa. Niko muisti, etta viimeksi kun kavi taalla, niin Leela beach oli upea. Kuitenkin se, mita reissukirjoissa lukee, pitaa paikkansa. Saaren rannat ovat muutamassa vuodessa karsineet turismista. Leela Beachin ranta oli inhaa lillukkoa, joten ei tehnyt yhtaan mieli uimaan. Kaytiin kuitenkin kokiksella ravintolassa. Illusia> Siella oli jannannakoinen lintu, jonkin sortin musta papukaija, joka osasi puhua. Mutta vain thain kielta. Ymmarsimme kun se sanoi Sawadigaa, terve. Huipuinta oli kuitenkin, kun se alkoi maukumaan niinkuin kissa. Saatiin se kuvattua videokameralle.

Jatkettiin matkaa teita pitkin ylos viidakkoon. Keskella ei mitaan yhtakkia ilmestyi norsuja. Elephant trekking-paikka eli viidakkovaellusta norsuilla. Sain syottaa norsuille banaaneja. Se oli todella jannaa. Kylla se hieman pelottaa, kun sellainen iso otus seisoo ihan vieressa.

Taas matka jatkui syvemmalle. Asvalttitie loppui ja tie muuttuivat huonokuntoisiksi poluiksi. Samaan aikaa eteen tuli kyltti ja opaste vesiputoukselle. Lahdettiin seuraamaan sita. Jonkin ajan paasta, emme edes tienneet, missa olemme, mutta loysimme vesiputouksen. Se oli ihan keskella viidakkoa ja siella ei ollut yhtaan ainutta ihmista kuin me. Ikuistettiin ikimuistoinen hetki...')

Hetki aikaisemmin tiella naimme kyltin, jossa luki Treehouse - just follow the flowers eli puumaja, seuraa kukkia. Puissa siella taalla olikin pienia sinisia puusta tehtyja kukkia. Lahdimme seuraamaan niita. Matka kesti aika kauan ja yha syvemmalle. Lopulta tie muuttui niin huonokuntoiseksi, etta jouduin kavelemaan osan matkasta. Loysimme kuitenkin treehousen. Se oli pieni oma todella hiljainen hippipoukamansa ihanine bungaloweineen. Jaatiin sinne syomaan ja pohdittiin, josko mentaisiin sinne pariksi paivaksi. Viela ei olla paatetty varmaksi.

Takaisin tulo olikin sitten jannempaa. Huomasimme hippipoukamassa, etta aurinko alkoi olla laskemassa. Todellakin olimme keskella viidakkoa, tiet olivat todella huonot ja varmaan on aika selvaa, etta viidakossa ei ole katulamppuja, lisaksi bensa alkoi olla lopussa. Alkoikin kilpajuoksu pimeaa ja bensan loppumista vastaan. Hieman kerkesi jannittamaan, mutta paastiin pois ajoissa.

Kaytiin viela haadrinin keskustassa ostamaan itselleni uusi kirja. No, kun paasin ulos kirjakaupasta Nikolla oli joku tilanne meneillaan paikallisen thaimiehen kanssa. Se oli ajanut pain meidan mopoa ja rekisterikilpi meni inansa kasaan. Mies oli rauhallisesti paikallaan kun Niko pyysi, mutta aivan yhtakkia painoi kaasua ja kaahasi kovaa kyytia pois. Paikalliset mopovuokraamot tykkaavat rahastaa turistia juurikin tuollaisilla kolhuilla. Eika kukaan varmasti usko, jos sanomme etta se tormasi meihin.


Ilta oli aivan yhtamielenkiintoinen kuin paivakin, nimittain Phagnanilla oli Half moon party - bileet. Koh Phagnanhan on maailmalla tunnettu Full moon bileistaan ja joka kuukausi noin 30 000 ihmista keraantyy haadrinin rannalle isoille festareille. Half moon partyt ovat myos iso tapahtuma, mutta rannan sijasta porukka bilettaa viidakossa. Juhlat alkavat noin keskiyolla ja jatkuvat aamu 10 saakka.

Omalla hotellilla alkoi illalla ohjelma ja etkot half moon parteja varten. Ensin kaikki saivat ilmaiset drinkit ja sitten alkoi maalaaminen. Half moon partyt ovat taynna uv-vareja ja valoja eli pimeassa hohtavia maaleja, niilla porukka maalasi ihoihinsa. Se naytti niin kivalta, etta piti sitten tuhria omakin iho niihin. Kaikenlaisia eri varisia kuvia ja kiemuroita. Se itse asiassa aika hauskaa seurata kuinka iso joukko ihmisia nauraa ja maalaa toisensa vartaloihin, mita ihmeellisimpia merkkeja ja kuvia.

00.30 aikoihin lahti taksi hotellilta party-viidakkoon ja me mukana. Meininki autossa oli kova. Niko ja mina olimme kuitenkin paattaneet tehda tulia ja olla iisisti. Varsinkin kun festarit ovat itsessaan aika rankat. Kun saavuimme paikalle, maksoimme 500 bhatin liput ja paasimme aidatulle alueelle, missa useat tuhannet maalatut ihmiset pomppivat teknon tahdissa. Me suunnistimme heti tulilavalle ja kuinka ollakaan paasimme esiintymaan loppuillaksi lavalle. Se oli todella kivaa ja vetta meni varmaan useita litroja. Jotenkin aika sitten humahti ja yhtakkia kello oli viisi. Oli aika lopettaa pyorittely.

Tutut varmaan tietavatkin, etten voi sietaa konemusiikkia aka teknoa, transea, housea jne... joten paatimme lahtea eraaseen paikkaan, mika oli rauhallisempi reggaepaikka, ja jonka naimme aikasemmin mopolla suhaillessamme. Muistaaksemme se oli noin 5 minuutin kavelymatkan paassa bilepaikasta. Kuinkas sitten kavikaan.... Yhtakkia kavelimme kaksistamme raskasta makea ylospain varmaan 1,5 km pilkkopimeassa viidakossa jalleen vailla valoa. Tilanne alkoi kuumottamaan sen verran, etta paatimme kaantya takaisin. Ei ehka ollut fiksuin veto silla reissulla. Palasimme takaisin bilealueelle. n. 7 aikaan aamulla aurinko alkoi nousta ja porukka jatkoi loputonta biletystaan jumputksen tahdissa. Katselimme selvinpain ja ihmeissamme sita menoa. Yksikin tytto menetti tajuntansa ja sita kannettiin kovaa kyytia ulos alueelta. Kerkesin nahda sen verran, etta silmat olivat auki, mitaan nakematta ja suun ymparilla valkea renkula. Tilanne naytti todella pahalta. Siella taalla makasi sekalaisia ja sammuneita ihmisia. Oli sekin naky... ja aika jarkyttavaa oikeastaan. Paatimme ottaa taksin ja lahtea takaisin hotellille.

Tanaan olemme jatkaneet suhailua mopolla. Kylla taaltakin loytyy todella kivoja rantoja ja poukamia. Silti suosittelen enemman Taoa, jos tykkaa rannoissa ja ns. chillimmasta menosta. Tama on kuitenkin paaasiassa bilesaari. Kaytiin syomassa toisessa paassa saarta mukavalla rannalla ja uitiin siella uima-altaassa. Nyt ajattelimme ottaa rauhallisesti ja kuitenkin lahtea tsekkaamaan kuuluisan haadrin rannan yoelamaa.

Huomenna saatamme varmaan lahtea eteenpain pois Phanganilta, joko Krabille tai Phi Phille. Reissussa on ollut todella kivaa, mutta taytyy sanoa, etta on jo vahan ikava kaikkia!

Terveisia ja haleja kaikille! ja pusuja Illusialle!