tiistai 16. joulukuuta 2014

Kiireinen keikkasesonki...Suomesta Bahrainiin

Joka vuosi n. lokakuun korvilla alkaa suomalaisten suosima pikkujoulukausi... Omalla kohdallani tämä merkitsee suhteellisen kiireistä sesonkia, joka loppuu kuin seinään tammikuun alkaessa.

Tänä syksynä on viihdytetty useammassa eri kaupungissa, niin tuli- ja led -esitysten kuin musiikinkin merkeissä... mm.

Yrittäjägaala 2014 (kuvia linkin takana)

Marraskuussa keikkailtiin Torni-hotellissa Tampereella


Marraskuun alun paikkeilla reissasin Wien:iin, jossa tehtiin multihoop (=monta vannetta kerrallaan)
- koreografia ja otettiin kuvat HoopioSis:in uutta vannekoreota varten...



Joulukuussa suhailtiin Ouluun.
Oulun energia 125-vuotta!


Joulukuussa pistäydyttiin myös Bahrainissa tulishown merkeissä

Ennen Bahrainin keikkaa

Ai niin, ja tänä syksynä lanseerattiin myös Parsifal


www.parsifal.fi

Yllämainittujen hommien lisäksi on duunailtu myös uusia kotisivuja, kieretty keikoilla maakunnissa sekä askarreltu ja ommeltu.

Nyt voi hiljalleen rauhoittua joulua varten!

Hyvää joulunaikaa!



maanantai 13. lokakuuta 2014

Kosmetiikkajutustelua naisille ja naistenmielisille...


Hellurei!

Seuraavan kuukauden aikana tulee tässä blogissa olemaan hieman keikkamatkoista poikkeavaa tarinointia. Olen nimittäin mukana  L'orealin Skin Perfection kisassa, jonka aikana testailen ja kerron kokemuksiani Skin Perfection- tuotesarjasta.

Lisätietoa itse kilpailusta löydät TÄÄLTÄ


En voinut avata purkkeja ennen maanantaita, joten  odotellessani tutustuin pakettien kyljissä oleviin teksteihin ja niiden lupauksiin. Ja, yes, nehän kuullostivat hyvältä: Skin Perfection sarja on suunnattu 20-30 vuotiaalle iholle, jonka pinnassa hektinen elämä voi näkyä mm. ihon sävyn heikkenemisenä, tummina silmänalusina, epätasaisuuksina sekä laajentuneina ihohuokosina. Juuri siltä tämä minun 30-vuotias ihoni, ainakin tänä aamuna,  peilistä näytti. Keikkaelämä, runsas matkustelu ja aurinko tuntuu väsyttäneen ihoa aika lailla, joten tuotesarjan lupaus paremmasta ihon laadusta, heleydestä, pinnasta sekä sävystä, kuullostaa aikuisten oikeasti sangen mielenkiintoiselta ja varteenotettavalta vaihtoehdolta.

Tuotteet, jotka saimme testaukseen ovat:

Skin Perfection Advanced Correcting Seerumi
Skin Perfection Unifying Day Moisturizer kosteuttava päivävoide
Skin perfection awakening Eye Cream – silmäympärysvoide

Skin Perfection Anti-Tiredness Beutifying Daily Care kaunistava päivävoide.

Tuotteet saapuivat minulle torstaina ja haaste alkoi tänään maanantaina 13.10. eli olen torstai-illasta lähtien malttamattomana vilkuillut kylpyhuoneen hyllylle, jossa tuotteet ovat nätisti odottaneet tätä päivää. Runsaan tuijottelun ja hipelöinnin seurauksena on ainakin käynyt selväksi, että paketit sulautuvat kauniisti tämän kodin violetteihin ja oranssisiin seiniin. 


Aivan ihanat sävyt!

Pakettien sisältä löytyi neljä kaunista purkkia, joiden värimaailma ja muotoilu miellyttää kovasti omaa silmääni. Yritän kovasti miettiä tässä kirjoittaessani kauniimpaa nimiversiota purkille, mutta mieleen ei nyt kyllä juolahda yhtään hyvää… Purkki, purnukka, putkilo? Purkki kuullostaa jotenkin turhan karskilta, kun puhutaan kosmetiikasta sekä kauneudesta, mutta lukitaan se toistaiseksi ja kilautellaan kaverille myöhemmin.

Aamulla pesin kasvot Lumenen Bright now - puhdistusvoiteella (hämmästyin hieman tajutessani, että sarjaan ei kuulu tai emme ainakaan saaneet testaukseen ihon puhdistusainetta). Pesujen jälkeen roudasin suurentavan meikkipeilin ikkunan eteen ja aloin tiirailemaan, mitä näkyy... 




Tämä on siis "lähtötilanne" ilman meikkiä. Hieman kamera kyllä valotti kuvaa....

Ensimmäisenä levitin iholle Advanced Correcting seerumin, joka imeytyi hetkessä ihoon ja jätti sen sileäksi ja aikas silkkisen tuntuiseksi. Tuotteessa oli omaan nenääni varsin mieto, mutta hieman "miesmäinen" tuoksu.  Eipä se silti haitannut, kun seerumipullo itsessään näytti hajuvesipullolta lentokentän Tax Free-osastolla. Ja siis lentokentällähän aivan parasta on kierrellä tax freessa katsellen ja ihastellen ihanaisia purkkeja ja purnukoita.

Seerumin päälle levitin Unifying Day Moisturizer-päivävoiteen, joka lupaa kosteuttaa ihoa 24 tuntia antaen raikkaan, sametinpehmeän tunteen. Pehmeä ja kermainen voide imeytyi hyvin ihoon eikä tuntunut raskaalta.

Awakening Eye cream- silmänympärysvoide lupaa raikastaa silmänympärysaluetta ja antaa virkeämmän katseen. Tuote selkeästi siloitti, "täytti", pieniä juonteita silmän alla ja silmänympärysalue jäi todella silkkisen tuntuiseksi. Silmämeikinkin sai levitettyä nätisti eli toimi hyvin meikin alla. 

Tämän viikon itse haaste on Anti-tiredness beautifying Daily Care - päivävoide, joka lupaa antaa raikkaan lookin välittömästi ilman meikkiä. Vaalea, kevyt voide sisältää mikrohelmien kapseloituja pigmenttejä, jotka iholla muuntuvat läpikuultavaksi, värilliseksi voiteeksi. Sisältää e-vitamiinia sekä spf 20 aurinkosuojan. Kuullostaa hienolta, etenkin tuo spf 20 on loistava lisä, kun keikkamatkoilla tulee oleskeltua välillä paljonkin auringossa.
Levitettäessä voide todellakin on vaaleaa ja kevyttä. En kuitenkaan huomannut minkäänlaista varsinaista värin muuttumista. Iholle jäi kevyt ja samettinen pinta.
Koko tuotesarja taululla...

Kaikenkaikkiaan tuotteet imeytyivät hyvin ja olivat varsin mietoja tuoksultaan. Yleensä ihoni alkaa päivän mittaan kiiltää rasvaisesti. Katsotaan, miten käy tämän tuotesarjan kanssa... Alku on erittäin lupaava!

Laitoin vielä meikin ennen päivän askareisiin lähtöä ja minkäänlaista primeria en tarvinnut. Iho oli sen verran silkkinen, että voiteet sulautuivat ihoon oikein nätisti!



Nyt kun olen taas löytänyt nettimaailman valaistuksen eli kone on kotona ja se toimii, voin kirjoittaa aiheesta (ja aiheen vierestä). Tämän viikon haasteena oli perehtyä Unifying Day Moisturizeriin.

Plussia:

+ Viikon käytön jälkeen en ole huomannut suurtakaan muutosta ihon kunnosta, mikä on hyvä asia, sillä ihoni on nyt ollut todella hyvässä kunnossa. Mielenrauhani ei olisi kestänyt varmaan takaiskua, jos ihon kunto olisi lähtenyt alamäkeen.

+ Purkki on (edelleen) aivan ihanan värinen, kuten koko tuotesarja.  Päivävoidekin sihahtaa vaalean punaiseen. Toimii!

+ Mielestäni voide on hieman voiteen ja geelin sekoitus koostumukseltaan ja se imeytyy ihanasti  jättäen ihon todella pehmeän, sileän ja kosteutetun tuntuiseksi. Iho tuntuu todella kimmoisalta!

+ Ihon kiilto pysyy suht hyvin aisoissa koko päivän ajan.

+ Tuote on suhteellisen edullinen

Miinuksia:

-      -    voiteen tuoksu on ”kemiallinen”. Kaipaisin jotain ihanaa hedelmää tms. mietoa tuoksua sen tilalle.


Mainitsin tuossa, että ihoni kunto on tällä hetkellä hyvä. Aina ei ole ollut näin…

Pienestä lähtien äitini on painottanut huolellista ihon hoitoa oikeilla, omalle iholle sopivilla, tuotteilla. Kun aloitin meikkikokeilut 11-vuotiaana (mielenkiinnosta, sekä kilpavoimistelun kisameikin vuoksi), vei äitini minut ostoksille ja mukaan tarttui L’orealin epäpuhtaalle iholle suunnattu tuotesarja, jonka nimeä en kyllä kuolemaksenikaan enää muista.

Puhdistin ihoani siitä hetkestä lähtien aamuin illoin puhdistusvoiteella, kasvovedellä sekä voiteella. Tämän lisäksi kuorin ja käytin naamiota kerran viikossa. Selvisin teini-iän kuohuista aikuisikään saakka hyvällä iholla ja näpyittä. Sitten iski…

Innostuin n. 23 vuotiaana mineraalimeikeistä ja luonnonmukaisesta ihon hoidosta. Rakastin sitä ”lookia”, minkä mineraalimeikki loi iholleni ja kuinka hyvin se kestikään. Noin vuosi myöhemmin alkoi leukaani ilmestymään näppylöitä sekä finnejä. Hiljalleen ne levisivät leuan sivuilta ihan ylös ohimoille asti.  Ja voin kertoa, että tilanne alkoi syömään sekä minua (että parisuhdetta) huolella ja ymmärsin ensimmäistä kertaa oikeasti, millaista aknen kanssa kamppailevilla ihmisillä on.  Kokeilin KAIKKI mahdolliset kikkakolmoset, mitä löysin netistä mm. aspiriininaamiot, öljyputsaukset, suolaputsarin, ruokavaliot ja täys-hoitamattomuuden myös. Ainoastaan virtsahoito (Kyllä!) eli Urine Therapy jätin täysin suosiolla kokeilematta.  

26-vuotiaana marssin ihotautilääkärin puheille, joka diagnosoi Perioraalidermatiitin ja sain 2 kuukauden mittaisen Tetrasykliinikuurin, joka hililtsi aknea… vain vähän. Kaiken kaikkiaan seuraavien vuosien aikana söin noita samaisia kuureja yhteensä 3 kertaa. Viimeisimmän juuri ennen häitäni. Kuitenkaan hääpäivänä en ollut näppyvapaa.

Koko ajan ajattelin, että ihoni kunnon syynä on stressi, pitkät ajat auringon alla sekä matkustaminen. 28-vuotiaana varasin itselleni ajan kosmetologille puhdistukseen. Hän sattui mainitsemaan, että on hoitanut useita tapauksia, joissa mineraalimeikki on tukkinut ihon täysin ja kertoi, että oman kokemuksensa mukaan mineraalimeikit eivät sovellu pintakuivalle suomalaiselle iholle. Tämä oli ensimmäinen askel. Kertaakaan koko aknesodan aikaan en  tullut ajatelleeksi, että syynä voisi olla mineraalimeikit.  Olin kuitenkin käyttänyt kolmea eri sarjaa mm. Bella Pierreä, Bare Mineralsia sekä Lily Loloa.  Sitten ystäväni sai pahan reaktion Bare Mineralsista ja joutui läträämään pitkään kortisonivoiteiden kanssa.

Kosmetologiikäynnistä n. viikko myöhemmin käyskentelin lempikaupassani, Sokoksen kosmetiikkaosastolla, kun kovaäänisistä raikasi kuulutus ilmaisesta ihon kosteustasapainon mittauksesta. Menin mittauspisteelle, jossa Anne Kukkohovi mittasi ihoni kosteuden – kolmeen kertaan. Kuulemma tulos oli koko päivän huonoin ja ihoni todella huonossa kunnossa… Vaikkakin se kiilsi rasvaisuuttaan. Tuolloin heitin syrjään kaikki luonnomukaiset meikkiajatteluni ja ostin Annen suosittelemat tuotteet Oil of Olaylta – kasvomaidon, kasvoveden ja kosteuttavan päivävoiteen. Lisäksi laitoin meikkipohjan tuotteet uusiksi L’orealin Fitme-sarjalla.

Jo kahden viikon päästä ihoni oli aivan toisenlaisessa kunnossa. Suurin osa näpyistä oli katoamassa. Tästä n. kuukauden päästä lähdin innoissani 3 kuukauden showproduktioreissuun Turkkiin. Jännäsin, että lehahtaako iho taas näpyille auringosta, hiestä ja stressistä…  Ei minkäänlaista reaktioita.


Tällä hetkellä ihoni on erittäin hyvässä kunnossa ja halusin lähteä mukaan kokeilemaan L’orealin uutta sarjaa, sillä koko nuoruuden läpi L’orealin epäpuhtaan ihon tuotesarja sopi minulle niin hyvin… Ja näin melkein kahden viikon perusteella aikuisemmalle iholle tarkoitettu Skin Perfection tuntuu toimivan yhtä hyvin!









sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Vannevideo Balilta


Kuvailtiin Ubudissa, Balilla hieman matskuja videokameralle viimeisenä päivänä ennen lähtöä Singaporen keikkahommiin... Videomatskut löytyisi nyt alta vannevideon muodossa... ;)



Kaunista syksyä!

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Bye bye Bali, Thank you Singapore, hello Helsinki...

Jälleen Suomessa...

Aivan uskomattoman ihanat muistot jäi koko Bali-Singaporen yhdistetystä loma-ja keikkareissusta.
Alla video illan viimeisestä biisistä... ja sydämessä suuri kiitollisuuden ja ilon tunne.



Hypätään takaisin vielä viimeiseen päivään Singaporessa. Viimeinen show oli siis lauantai-yönä. Shown jälkeen pakattiin kamat bäkkäriltä ja osa porukasta kiirehti lentokoneeseen. Loppuporukka kävi katsastamassa Clarke Quay:n ja sen jälkeen unille.

Marina Bay Sands
Aamulla päätettiin Nikon kanssa käydä katsastamassa Singaporea vähän tarkemmin. Checkattiin itsemme hotellista ulos ja jätettiin matkatavarat säilöön. Sen jälkeen taksilla kohti Marina Bay Sandsia (laivahotellia).

Ylös 57.kerrokseen pääsimme ilmaiseksi. Alkuperäinen idea oli juoda ylhäällä oluet ja katsella maisemia. Kuitenkin pieni vesikuuro ja n.18 e /olut sai meidät pienen katsastuskierroksen jälkeen palaamaan alas. Hetken katseltiin kuitenkin upeita maisemia ja hotellin upeaa uima-allasta, joka käsittääkseni on tällä hetkellä maailman suurin infinite-pool.
Jos on varaa ja halua saada luksusta, niin kannattaa varata huone tästä hotellista.

57. kerros
 Marina bay sandsista pääsee kävellen Marina Gardens by the bayhin. Eli aivan mielettömän hienoon puutarhaan. Sanon suoraan, että yleisesti ottaen minua ei saisi minkään moisiin arboretumeihin/ luonnontieteellisiin kasvitarhoihin tämmöisellä reissulla, MUTTA Gardens by the bay on jotain aivan muuta. Puutarhassa on eri teemoja ja mm. kaksi isoa domea, joissa kummasakin on eri teemat ja sisälle rakennettu mm. 30 metrinen kukkula ja vesiputous. Jos satutte Singaporeen, niin suosittelen ehdottomasti.
Ufopuita




Marinasta mentiin downtowniin pörräämään ja HAH, meitä tultiin haastatteleeman muotilehteen, koska näytämme Nikon kanssa siltä, että olemme muotitietoisia. Kassukin sattui sattumalta paikalle ja samaan haastatteluun. Tytöt ottivat kuvia ja kysyivät mm. miksi pukeuduitte tänä aamuna noin, mitä tyylejä seuraatte, mitä merkkejä jne... Meidän vastaukset taisi olla enemmän huvittavia: Öö, muoti, hmm... öö. puimme vaatteet tänä aamuna, koska ne sattui eteen ja niissä on mukava matkustaa. Suunnittelijoita/tyylejä: Öö? Itse en seuraa kyllä minkään sorttisesti muotia tai ketään tyyli-ikoneja. Vaatteissa tärkeintä on, että itse viihdyn niissä, ne ovat mukavia päällä ja pystyn pyörittämään vanteita tai treenaamaan tarvittaessa. Musta väri on tulitaiteilijana kaikkein kätevin, kun nokea on muutenkin koko ajan joka paikassa. Väriläiskillä mm. huivissa saa vähän edes väriä mukaan meininkiin... That's about it! Ei ehkä niin glamour-vastauksia kuin odottivat.

Hauskan haastattelun jälkeen mentiin kolmistaan syömään. Harmin paikka vain, että flunssa alkoi tässä vaiheessa painaa kovasti. Paluu matkalla hotellille metsästin Watson'sia, jotta löytäisin avaavaa nenäsprayta. Viime tammikuussa lennettiin Saariselän keikalta Itävallan keikalla ja olin sillon todella kovassa flunssassa. Jotenkin en kuitenkaan ottanut varoituksia todesta, että lentäminen voi olla flunssassa helvettiä. Siinä vaiheessa, kun kone oli ilmassa, tasapainoaisti katosi, pää oli räjähtämässä ja silmät pullistuivat päästä, aloin ottamaan tosissani. Onneksi silloin Finnairin lentoemäntä toi semmoiset nenään vetäistävät shotit, jotka helpotti n. 10 minuutissa. Tuota samaa nestettä ostin nyt pikkupullon koneeseen - varmuuden vuoksi.

Palasimme hotellille n. klo 18 aikaan ja saimme luvan käyttää vielä suihkuja ja uima-allasta, vaikka olimme tsekanneet itsemme jo ulos. Nautimme siis viimeiset henkäyksen lämmintä ilmastoa ja uima-allasta, kunnes meitä tultiin noutamaan n. 20.30.

Uima-allas katolla

Kone lähti kohti Suomea 23.47. Onneksi olin ostanut pullollisen nenätippoja, sillä edessäni istuva mies piteli päätänsä ja näytti todella pahasti kärsivän samasta tilanteesta kuin minä Itävallan lennolla. Siispä tarjosin tippoja miehelle ja hän helpottuneena tarttui tarjoukseen. Iltaruoan jälkeen katsoin elokuvan ja aloin nukkumaan. Aamulla herätessäni olimmekin juuri laskeutumassa Suomeen (Suomen aikaa klo 6 aamulla). Suoran lennon hienouksia... Vielä juuri lähtiessäni koneesta, kiitteli edessäni istuva mies, kuinka hänen olonsa oli helpottanut hurjasti 10:ssä minuutissa tippojen jälkeen. Kiva juttu! Tipat menevät nyt must lentolistalleni villasukkien, huivin ja vesipullon lisäksi.

Tämänlaista settiä siis tälle kertaa! Oli aivan mahtavaa <3 nbsp="" p="">



sunnuntai 31. elokuuta 2014

Mahtava Singapore!

Loistava fiilis!

Esiintymiset takana ja viimeistä päivää viedään. Koko muu ryhmä lähti jo aikaisin aamulennolla. Meillä on vielä tämä päivä aikaa ja yöllä hypätään sitten koneeseen kohti Suomea. Ainoa harmi on vain flunssa, joka iski päälle eilen, Näissä east-asia maissa tykätään luukuttaa ilmastointia täysillä joka paikassa, sitten kun hikisenä menee backstagelle/ravintolaan/kauppaan, niin varmasti saa flunssan. Niko sairastui Ubudissa ja nyt sitten minä täällä... mutta enpähän anna sen masentaa.

Showt meni kertakaikkisen hienosti. Voin sanoa, että uskomattoman eeppinen ja euforinen olotila.
Perusesiintymisten lisäksi mukaan kuvioihin tuli vielä hieno lisäylläri. En tiedä täysin, miten koko kuvio meni, mutta meidän pomo jutteli William Closen kanssa torstaina ja ilmeisesti ilmeni, että yleensä heillä on shown viimeisessä biisissä laulaja mukana... Tällä kertaa heidän vakilaulajansa ei kuitenkaan ollut mukana. Meidän pomo oli sitten tokaissut, että Phoenix crewissä on laulaja... ja ilmeisesti hehkuttanut. Niinpä William tuli kysymään esittäisinkö heidän kanssaan illan viimeisen biisin perjantaina ja lauantaina... Ilman muuta! Festvaalijärjestäjät tulostivat minulle U2:sen With or Without you:n sanat ja treenasin torstai-illan. Perjantaina sitten soundcheck päivällä...
Perjantai- ja lauantai -iltana tuli-ja led-showden jälkeen nousin lavalle tuhatpäisen yleisön eteen laulamaan, kun pyrot ja ilotulitteet valaisivat taivaan. Oli aivan uskomattoman pärisyttävän hienoa!
Esiintymisten jälkeen käytiin vielä tutustumassa paremmin toisiimme sekä Clarke Quey:hin, joka alue joen rannalla täynnä ravintoloita ja pubeja. Laitan kuvia esiintymisistä sekä videon laulukeikasta, kun saan ne käsiini...

Nyt uima-altaalle ja pörräämään Singaporessa viimeistä päivää!


torstai 28. elokuuta 2014

Reeniä, reeniä... ja iso ylläri!

Ihan loistavat kaksi reenipäivää takana... rankkoja, ihania ja yllätyksellisiä...
Eilen aamulla treffattiin porukalla aamiaisen jälkeen klo 10 ja noin 12 tunnin reenien jälkeen kaaduttiin sänkyihin....

Tänään vuorostaan aloitettiin n. klo 12 ja jälleen n. 12 tunnin reenien olen valmis kaatumaan hymy huulilla sänkyyn.

 Tämä päivä oli sangen yllätyksellinen. Aiheesta lisää huomenna... ;)


Backstage reeniä




Meidän ilma-akrobaatit treenaa...

Singapore Night Festival ja Earth Harp

Saavuttiin Singaporeen tiistaina n. klo 12 aikaan päivällä. Lentokentällä hommat sujui jälleen enemmän kuin mallikkaasti ja kuskikin oli valmiina odottamassa meitä nimikylttien kanssa kentän ulkopuolella. Kamat autoon ja kohti Royal Queen hotellia, jossa pomo jo meitä odotteli. Loppuryhmä saapuisi vasta yöllä.

Pikaisen hotellitsekkauksen jälkeen lähdettiin katsastamaan esiintymisalue, joka on onneksi aivan hotellin vieressä.

Esiinnymme Singapore Night Festivaaleilla perjantaina sekä lauantaina. Erikoista keikasta tekee William Close ja Earth harp. Osa saattaa muistaa miehen USA:n Talentin finaalikolmikosta.


William on kehittänyt itse tuollaisen ison harppusoittimen, joka näkyy alla olevassa kuvassa. Harpun kielet on viritetty kiinni museoon kattoon. Me esiinnymme vastapäisellä lavalla museon edustalla samalla kun William soittaa... Yöllä harpun kielet on valaistu, joten uskon shown näyttävän aikas komealta.


Earth harp

Singaporen kansallismuseo



Loppupärätyksenä koko showlle on suunnitteilla, että tekisimme viiden esiintyjän voimin loppupyrot museon katolla. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi. Vielä on hieman pohdinnan alla, kuinka meidät saataisiin turvallisesti kiinnitettyä kaiteelle =D.

Tässäkö?


Taustalla kuuluisa Singaporen laivatalo

Esiintymistsekkailun jälkeen oli vuorossa ruokailua.. Joka paikassa löytyy ns. Food courteja eli isoja ravintoloita, joissa on erilaisia tiskejä mm. tiski intialaiselle, kiinalaiselle, japanilaiselle, thaimaalaiselle, koreolaiselle, malesialaiselle ja western ruoalla.... Voin kertoa, että tekee tiukkaa valita. Kaikki näyttää niiiiin hyvältä ja sen lisäksi on vielä edullista.

Tiskit jatkuu vielä pitkälle...


Ruoan jälkeen huippuhyvää kahvia

Koska tosiaan loppuryhmä saapuisi vasta yöllä, lähdimme illan suussa syömään ja katsastamaan Singaporea... Sen kyllä huomasi heti, että ilmasto oli paljon kuumempi ja kosteampi kuin Balilla....

Riverside dining

Jokilaivoja, livemusiikkia, ravintoloita...

Ihan joka kulmassa livemusaa...







tiistai 26. elokuuta 2014

Ubud - tunnelmasta toiseen


Tunnelmasta täysin toiseen - Kutan bilehälinästä taiteilijoiden ja artistien mekkaan - Ubudiin.
Halusimme reissulle hieman luksusta, joten varasimme huoneen Rama Phalasta, joka on kaunis hotelli suhteellisen keskustassa.



Huone
Suihku

Terde

 
Ensimmäinen ilta meni suhteellisen nopeasti tutustuen kauniiseen Ubudiin.
Organic, vegan, yoga, superfood, raw food jne tekstejä näkyy joka kuppilassa ja kulmauksessa.
Joogaihmisille Ubud on yksi "the paikoista", joissa käydä.
mm. kuuluisa Yogabarn löytyi heti hotellimme takaa. Puhumattakaan varmaan sadoista(?) joogavaate-liikkeistä.
 
Illalla kävimme syömässä ihanassa ravintolassa, johon heti alkuun tilattiin erilaiset spirulina-pirtelöt, mahtavat pääruoat ja jälkiruoaksi raakasuklaata!
 

Terveysdrinkkiä...

Ravintolan takapihalla kirmailee ankkoja

Yogabarn

The yogabarn
 Illalla pojat metsästi sukellusreissua seuraavalle päivälle ja minä tutustuin liiketarjontaan...
 
Seuraavana aamuna Niko ja Kassu lähti sukellusreissulle Tulambeniin jo 7 aikaan aamulla eli sain päivän laatuaikaa itseni kanssa... ja sehän sopi oikein mainiosti =)
 
Heti alkuun hain tuntumaan altaalla..
 
 
Aamu-uintien jälkeen nappasin vanteet kainaloon ja reenailin tunnin verran hotellin takapihalla. Otin kyllä musiikkia mukaan, mutta Yogabarnin sunday daytime partien musiikki soi sen verran lujaa, että fiilistelin sitten omassa rauhassa joogapoppoon tahdissa.
 
Vanteilun jälkeen lähdin kävelemään Yogabarnille. Aluksi tarkoituksena oli osallistua iltapäivän joogatunnille... se hieman kyllä jäi. Katsastelin kaikkea mahdollista, mitä yogabarn tarjoaa... mm. hiljaisuus retriittejä ja samalla seurasin polkua koko paikan läpi. Näin kyltin, joka ohjasti temppeliin ja uteliaana lähdin harhailemaan yhä pidemmälle. Kunnes huomasin, että olin kävellyt varmaan 5 km ja ydinkeskustaan olisi vielä pidempi matka.. Aurinko porotti ja lämpöä piisasi - eikä temppeliä näkynyt. Päätin siis luovuttaa hengen metsästyksen, hymyillä ja tallustaa omaan tahtiini sivukujia kohti keskustaa... Kauaa ei kuitenkaan tarvinnut kävellä, kun about minun ikäiseni mimmi huikkasi englanniksi skootterinsa selästä, että tarvitsenko kyytiä. No, tottahan se kävi. Hyppäsin kyytin. Sain kuulla, että mimmi oli asunut nyt Balilla 3 kk jääden vielä n. 2-3 kk ja sitten siirtyen Byron Bayhin. Kaiken kaikkiaan tytön suunnitelmissa oli travellata n. 1 vuosi... ja viettää se joogaten ja tanssien...
 
Keskustassa kiitin kovasti kyydistä ja lähdin tutustumaan Ubudiin vielä syvemmin.

Temppeleitä ja palatseja
Paikallinen kaiffari
 

Monkey forest street
 
Nälän yllättäessä söin ravintola Biah Biahissa paikallista herkkua - Nasi campurin. Suosittelen!
Kaiken kaikkiaan kävelin varmaan 15 km ja tulin siihen tulokseen, että on aika mennä hierontaan. 4,5 e ja loistava koko vartalohieronta - ei mitään lisättävää.
 
Illalla käytiin porukalla syömässä...
Hauska viinilista

Livemusaa - ylläri

Viimeisnä Ubud päivänä kuvattiin vannevideota, shoppailtiin, uitiin ja nautitiin....