Thingy thing

Dodi. Muutama päivä on vierähtänyt viime päivityksestä. Villalla ei vielä toimi netti, mutta se on luvattu hoitaa kuntoon tänään tai viimeistään huomenna.

Mihinkäs jäätiin...

Perjantai-iltana odoteltiin siis toimistolle loppuporukkaa saapuvaksi. Vihdoin n. klo 22 Itävallan ryhmä + Annika saapui ja iloisen jälleen näkemisen pulina täytti toimiston. Toimistolta suuntasimme Belekiin, johon on noin 25 km Antalyasta. Loppujen lopuksi kello taisi olla lähemmäs puoltayötä, kun auto kaarsi villan pihaan, jossa yhden patongin ja oluen jälkeen painelimme nukkumaan.

Meillä on siis 4 vierekkäistä villaa niin, että niiden keskelle jää yksi isompi uima-allas ja tämän lisäksi meillä on vielä 2 omaa uima-allasta. Aika luksusta =)! Villat oli jaettu jo etukäteen omiin ryhmiinsä ja meidän villaa asustaa allekirjoittanut, Pinja, Milla, Kassu ja Niko eli meillä on siis täysin suomalaisten villa. Alakerrassa on keittiö,olohuone, terassi ja wc, keskikerrassa on kaksi huonetta,( jossa kummassakin kaksi sänkyä) kaksi parveketta ja kylpyhuone. Keskikerroksessa asuvat Kassu, Pinja ja Milla. Ylimmässä kerroksessa on Nikon ja minun huone, parveke, kylpyhuone ja iso katettu kattoterassi, joka tyttöjen kanssa kalustettiin ihanaksi chillailu-alueeksi peitoilla ja tyynyillä. Niko ja Kassuhan saapuivat vasta eilen, joten meillä tytöillä oli aikaa luoda tiukat villa-säännöt kolmessa päivässä koskien siivoomista. Ruoan suhteen ohjelmatoimisto toimittaa meille ruoka-aineita antamamme listan perusteella ja olemme sopineet tekevämme kaikki ruoat yhdessä.. niinkuin tähän asti olemme tehneetkin. Esityspäivinä syömme esiintymispaikalla.

Ihan villan vierestä löytyy suopermarketti, joka on auki 24 h sekä baari, jossa istun nyt ja kirjoitan hovikuvaajani Pinjan kanssa. Jätksi maistuu tässä samalla äärettömän hyvältä ja se on niin halpaa, että Ilu saat syödä sitä kyllä ihan niin paljon kun lystäät! Lähistöllä on myös paljon lasten leikki-alueita sekä ulkoilma"sali".




LA
Lauantaiaamuna heräsin 9 aikaan, laitoin kahvin tippumaan ja läksin uima-altaalle. Olen joka aamu toiminut samalla tavalla.: ylös 9 aikaan, aamukahvi tippumaan, uimaan 5 kierrosta, hakenut kahvin ja venytellyt auringossa. IHANAA! 9 aikaan on vielä mukavan kuuma ilma, mutta lähemmäs keskipäivää mennessä lämpötila nousee +35 asti ja on täysi auringonpaiste. Varjoja ei ole missään!


Joskus 13 aikaan lähdimme tanssistudiolle Antalyaan, jossa kasasimme kaikkien kohtausten eri esiintymisvaatteeet rekkeihin.

Vaatteet järjestykseen

Illan suussa palasimme takaisin villalle ja harjoittelimme koreografioita uima-altaalla puoleen yöhön saakka. Aika paljon oli yhteensovittamista, sillä puolet porukasta oli reenannut Itävallassa.

Reenien jälkeen istuimme vielä meidän kattoterassilla koko porukan voimin ja joimme muutamat oluet/viinit. Chris ja Jonas myös soittivat kitaraa ja lauleskelimme. Chillailua...

Jonas soittelee Hallelujaa

 SU

Sunnuntaiaamuna heräsin ja tein omat "aamurutiinini". Olimme varautuneet aloittamaan koreoreenaamisen iltapäivällä, mutta saimmekin ohjeet aloittaa harjoitukset tasan kello 12. No, mainitsinkin varmaan, että varjojahan löydy mistään ja meille ei oltu varattu minkäänlaista harjoitustilaa. Niinpä siis tasan klo 12 laitettiin polttavan kuuman auringon alle +35 asteeseen 10 valkoihoista eurooppalaista reenaamaan koko päiväksi, niin senhän voi arvata kuinka siinä kävi. Vaikka iltapäivästä porukka läträsi suojakerroin 50:llä niin se ei riittänyt suojaamaan olkapäitä ja käsiä. Jokainen muistutti enemmän tai vähemmän rapua loppuillasta. Illalla reenien jälkeen oli niin puhkipalanut olo, että tyttöjen kesken joimme lasit viiniä ja painuimme parantelemaan ihojamme sänkyyn.

MA

Maanantaina vaadimme harjoitustilan. Joten keskipäivällä bussi haki meidät ja vei ihanan viileälle tanssistudioille treenaamaan. Sinne saapuivat myös Niko ja Kassu klo 16 maissa. Niko oli valitettavasti kaatanut tulikuumat kahvit lentokoneessa syliinsä ja oli onnistunut näin ollen myös palamaan. AUTS!

18 aikaan pääsimme tunniksi Villalla syömään ja lepäämään.

 Klo 19 lähdimme Rixos Premium hotelliin, joka on yksi esiintymispaikoistamme. Siellä kävimme koko illan lävitse showta klo 01 saakka. On muuten ihan käsittämättömän luksushotelli ja hienot esiintymispuitteet... Kivaa.. Enskari on siis keskiviikkona!

Jahas... Kuumuus käy päälle kuin uunissa konsanaan... ja valun kuin jäätelöpuikko..

Ai niin, juuri ennen suomesta lähtöä onnistuin käymään kampaajalla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ja tuloshan oli aivan kamala. Ruskean kastanja... yrgh.. Jouduin siis tekemään vielä ennen lähtöä värinpoiston ja uuden värin kovassa kiireessä. Nyt tukka on epätasainen ja kuollut. Kivaa... Puolet hiuksista varmaan tippunut lattialle. Kiitos vain kampaamolle! ja vielä todella synkeästä palvelusta (ei koske itse kampaamotyttöjä). Mutta, äiti siis jos voit tuoda tullessasi jonkun tehohoidon, niin olisin kiitollinen. Koitan täällä nyt paikkailla sen minkä voin. Onneksi on huivi päässä koko ajan! =D

Mutta eipä tässä sen kummempia. Tänään on kenraali, jee!!! Can't wait!

Pusuja ja haleja kaikille!!

Katra

Ruhonkorsia ja Antalyaa

Kylmästä lämpimään!Täällä ollaan aurinkoisessa Antalyassa ja katukuvasta selkeästi erottaa, ketkä ovat tulleet suoraan talven keskeltä. Vitivalkoisten kinttujemme kanssa näytämme jopa hävettävän valkoisilta. Mahtaako siitä johtua, että autot tööttäilevät jatkuvasti kohdallamme ?=D Pahoittelen paikoitellen sekavaa tekstiä, huisin pitkä päivä jo takana.

Hieman ajassa taaksepäin:

Heräsin yöllä 4.30 ja keräsin viimeiset nyssykät kasaan. Teki tuskaa pakata tavaraa lähes 3:ksi kuukaudeksi ja rajata ne 20 kiloon. Jotenkin karmean väännön jälkeen siinä kuitenkin onnistuin.

Niko ajoi minut asemalle klo 5.30, jolloin olimme sopineet Millan ja Pinjan kanssa tapaavamme. Niko ja Kassuhan saapuvat sitten vasta maanantaina.

Pienen lentokenttä-matkalaukku-hässäkän jälkeen saimme liput kouraan ja istahdimme syömään leivät ja tottakai SKOOLAAMAAN alkavalle reissulle!

Lento sujui varsin leppoisasti ja nopeasti olimmekin jo Riikassa, josta tunnin odottelun jälkeen matka jatkui kohti Istanbulia.

Saavuimme Istanbuliin n. 12 aikaan. Ja miten ihanalta lämpö tuntuikaan, kun astuimme ulos koneesta! Lapsesta asti yksi parhaista asioista mielestäni on ollut se ensimmäisen lämmöntulvahduksen kohtaaminen kun astuu ulos lentokoneesta.

Istanbulin lentokentällä jouduimme checkaamaan itsemme ja matkalaukut ulos sekä samantein checkaamaan sisään. Sisälle tullessa joku miekkonen halusi ottaa minusta yhteiskuvan kanssaan... weird!

Kaiken kaikkiaan lennot ja matkustus sujui erittäin leppoisasti ja nopsakkaa. Olimme perillä Antalyassa n.15.30. Astuimme ulos terminaalista ja samantein proggiksen ohjelmatoimiston pomo nappasi meidät pikkubussin kyytiin.

Ajoimme kentältä Antalyan keskustassa olevaan valokuvaamoon, jossa meidät kuvattiin yksitellen työviisumia varten. Sen jälkeen menimme ohjelmatoimiston päämajalle ja saimme ohjeet lähteä syömään ja shoppailemaan viideksi tunniksi, sillä Itävallan pomo& loppucrew tulevat vasta 21.30. Mikäs siinä, käy! Ensin vain piti vaihtaa vaatteet, sillä oli todella KUUMA! + 28 ja täysi aurinko. 

Pienissä vaatteissa siis lähdimme tutustumaan Antalyaan. Saimme vielä työpuhelimen matkaan, jos jostain syystä eksymme. 

 Mitäs sitä sitten keksisimme, kenelläkään ideoita?

Löysimme paikan, jossa levähtää hetken kuumuuden keskellä ja auttaa myös janon tyydytyksessä. Valkoviiniä ei kuitenkaan paikassa myyty, mutta no problem ystävällinen omistaja kävi ostamassa meille kaupasta viiniä, jotta tytöt saivat lasilliset =D.

Syömässäkin käväisimme ja taivaallisen kebabin jälkeen löysimme uuden "pastan", jonka Pinja nimesi Ruhonkorreksi. Tämän lisäksi saimme tutustua paikalliseen kahviin, joka oli siis kuin espresso, mutta kuppikahveineen kiedottiin paperiin ja tuikattiin tuleen
 .

Shoppailukierroksen jälkeen kaikkien tassut aivan rakoilla palasimme takaisin toimistolle, jossa nyt siis olemme allekirjoitelleet papereita ja odotelleet loppuporukkaa saapuvaksi! Klo on 21.30, joten kohta varmaan kolahtaa ovi ja näen Annikan lähes 5 kk eron jälkeen =) Jee!

Hyvää yötä ja pusuja rakkaille!

Jatketaan huomenna!

Turkki kuntoon!

Noniin! Viimeistä viikkoa viedään ja perjantai-aamuna lähtee lentokone klo 7.40. Kahden vaihdon kautta päädymme iltapäivällä säätiedotuksen mukaan aurinkoiseen ja lämpöiseen Antalyaan!

Viimeiset viikot ovat olleet varsin hässäkän täyteiset. Koulujuttuja on pitänyt saada hoidettua pois alta, kuten edellisessä postauksessa jo mainitsin. Suurimman osan ajasta vei kuitenkin Blaa Blaa- komedia musikaali. Mutta olihan se sen arvoista. Meillä oli kyllä ihan äärettömän ihana työryhmä ja huumorin virittämä proggis! Kiitos kaikille!

Tärähtänyt porukka!

Antti, Ruut ja Kielo

Koti alkaa myös olemaan viimeistä huonetta myöten valmis. Uusi käsityönä tehty baaritiski saapui perjantaina, kiitoksia kovasti Toni Saikkonen. On kyllä todella upea! Meidän pianobaari oli viimeinen silausta vailla oleva huone ja se on nyt valmis!

Sunnuntaina Illusialla oli synttärituparit ja meidän kodin valtasi 11 iloista Harry Potteria. Menoa ja hulinaa riitti sekä sokeria virtasi! Huhheijakkaa!

Nyt lähden koulun tanssisaleille treenailemaan koreoita sekä omaa vannesooloa!

Portti helvettiin löytyi Turkista!

Hohoi!

"Portti Helvettiin löytyi Turkista"oli Iltalehden otsikkona viime viikolla. Sepäs sattuikin, sillä juuri sinne olemme lähdössä töihin showproduktioon 2,5 kuukaudeksi. Sen myötä onkin siis tarkoitus valjastaa blogi jälleen kirjoituskäyttöön ja kuten osa varmaan huomaakin, on myös ulkoasu mennyt uusiksi.

Faktatietoa reissusta: Lähdemme huhtikuun viimeisenä viikonloppuna kohti Antalyaa ja palaamme heinäkuun puolessa välissä. Asumme mukavan näköisessä villassa Belekin kylässä/kaupungissa. Show (60 min) pyörii 6 päivänä viikossa eri hotelleissa ympäri Antalyaa ja maanantait voi rentoutua uima-altaalla, niiden ollessa täysin vapaat. Sehän on ihan luksusta verrattuna Meksikon showhun, jossa meillä oli 3 tunnin mittaista showta päivässä neljän viikon ajan ja vain yksi vapaapäivä keskellä koko proggista, yhteensä 75 showta.

Show Antalyassa tulee olemaan mukailtu versio Meksikon showsta. Suomesta lähtee tällä kertaa minun ja Nikon lisäksi Kassu sekä Annika (liittyy seuraan Wienin vaihtovuodelta). Uutena vahvistuksena meidän mukana on uskomattoman notkeat ja lahjakkaat Pinja ja Milla eli Duo Minja, joka pyörähti 2012 vuoden Talentissakin.

Duo Minja

                                

   Meillähän on siis varsinainen Suomen Talent- edustus Antalyassa!

Talent 2011

Loppuporukka tulee mukaan Itävallasta/englannista, joista suuri osa oli mukana myös Meksikossa.

Ilussion Fuego y Magia - Mexixo

Vaikka kirjoitan blogia vain pidemmiltä showreissuilta, paljon on tapahtunut myös ns.blogin ulkopuolella:

TAPAHTUNUTTA: 

Ulkomaan keikkoja oli tänä vuonna huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina, mutta sitäkin enemmän vallattattiin Suomea eri kokoonpanoilla:

Tammikuun alussa esiinnyimme yhtenä Suomen Urheilugaalan avajaisshown pääesiintyjistä Hartwall Areenalla.  

Urheilugaala 2013
(klikkaamalla kuvat suuremmaksi)

Pyörähdimme useissa yritysjuhlissa Eastwayn kautta LED-keikoilla mm. Veikkauksen juhlat Baltic Princessillä, Alko 80v, Tikkurilan maalitehtaan juhlat jne jne...

Uniglow Space Ice

Bäkkärillä Konsu

Bäkkärillä ennen keikkaa

Tulishowta tehtiin niin yritysjuhlissa, häissä kuin festareillakin...Sekä tämän lisäksi erilaisia workshoppeja.

Coverstonella viihdytettiin myös erilaisissa yritystapahtumissa, häissä ja festareilla...

Tamperetalo - Sandvik yritysbileet

Raahefest

Tämän lisäksi tein joitain yrityskeikkoja myös 

Groove President nimisen coverpoppoon kanssa sekä erilaisia lauluvierailuja.

Jack the Rooster

Pyörähdin puhtaan huvin nimissä Body Paintingin SM 2012 -kisojen mallina. Erittäin mielenkiintoinen kokemus seistä täysin paikallaan Helsingin messuhallissa alasti semmoinen raikas 5 tuntinen ja sen jälkeen kävellä lavalla - edelleen alasti. Samaan aikaan messuhallissa pidettiin I love me-messut, joten porukkaa oli sangen mukavasti katselemassa, kuinka iho sai väriä. Lisää aiheesta Agnethan blogista  Lovely Lenore's blogiin tästä klikkaamalla.

Vielä keskeneräinen 

Jotta puuha ja tekemisen meininki ei varmasti loppuisi, ostimme helmikuussa 2013 omakotitalon Pispalasta. 

Nyt voi jo hymyillen kirjoittaa täältä Pispalan perukoilta tätä blogia, kun muutto on onnellisesti takana. Mutta huh huh, että itse muutto oli raskasta. Kaikenmoista moskaa sitä onkin kerennyt 7 vuoden aikana Lapinniemeen kasaantumaan. Nyt voi kuitenkin nauttia omasta omakotitalon tuomasta rauhasta takkahuoneineen - ainakin kuukauden - kunnes matka suuntautuu siis Turkkiin 2,5 kuukaudeksi. 

Ihan vielä ei kerkeä kuitenkaan hengähtämään, sillä tapahtumaa on ennen lähtöä vielä runsaasti:

- Koomiset Musikaali projekti 15.4-19.4. 

Kappaleita, koreografioita ja harjoiteltavaa riittää + tämän lisäksi aamu- ja iltaesityksiä

- Tampereen Ammattikorkeakoulun Teatterimusiikkilinjan 4:n vuoden lopputentit,

kuten laulututkinto C, säveltapailu, tutkimusmenetelmät ja vielä pakollinen kuoroperiodi juuri ennen lähtöä.

Ja tietysti Antalya -shown koreografiat pitää hioa ja tämän lisäksi opetan niitä Pinjalle ja Millalle.

Ja oma vannesoolo pitää vielä tehdä.

Tekevältä ei tekeminen lopu vai miten se oli?!

Seuraahan kuitenkin mukana lähdön alkuvalmisteluita ja itse reissua. Pyrin kirjoittamaan taasen vähintään joka toinen päivä Antalyasta blogiin kuulumisia.

Tsau!

Kohta pääsee rannalle!

Cancun, Mexico 2012

Final countdown

Paljon on kerennyt tapahtumaan viimeisen paivityksen jalkeen... kannettava tietokoneemme hajosi, minka vuoksi en ole paassyt paivittamaan viime viikon tapahtumia. Nyt sitten istumme Cancunissa nettikahvilassa ja kirjoitan tata.

Viimeisella show viikolla sairastuin ja jouduin olemaan poissa yhden paivan. Taman lisaksi sain aivan liian voimakkaat laakkeet. Nain paivan vaaleanpunaisia elefantteja ja vaihdoimme laakarin kanssa antibiootit kevyempiin.

Viimeiset kolme showta olivat viikko sitten tiistaina. Ihan mielettoman hyva fiilis koko rupeaman jalkeen ja upeat viimeiset showt.

Keskiviikkona lahdimme aamulla klo 6 kaikki bussilla kohti Mexico citya. 12 aikaan pysahdyimme pariksi tunniksi pyramideille Teotihuacaniin, jossa kavin edellisen kerran bandin kanssa 2010.
Illalla lensimme Cancuniin.

Cancunissa oli taysin erilainen ilmasto, kuumaa ja kosteaa. Jes! Parasta oli kuitenkin nahda Illusia. Monta paivaa uimme altaalla ja kavimme uimassa myos delfiinien kanssa, mika oli todella kiva kokemus. 

Eilen Illusia lahti takaisin Suomeen ja me kavimme Playa del Carmenissa seka Tulumissa, jossa olimme myos yota.

Huomenna sitten lahdemme kohti suomea! Haikeaa, mutta kivaakin =)

Koko poppoo!

Adios!

Los Litros

Viikonloppu! Viimeinen lauantai täällä Leonissa. Seuraava lauantai vietetäänkin sitten Cancunissa.

Eilen shown jälkeen jäimme Feria-alueelle pörräämään. Haimme ruokaa kojusta ja menimme sen jälkeen istumaan Los Litros - nimiseen kuppilaan. Paikan nimi ja erikoisuus tulee drinkeistä. Mitä vain tilaatkin, se on litran kokoinen. Näin ollen siis tilasimme Mohitot. Yksi litran mohito maksaa euroissa n. 4 euroa... ja hyvää oli. Paikallinen coverbändi soitti kuppilassa - erittäin hyvin ja meksikolaiseen tyyliin - liian kovaa. Paikat oikein kilpailevat siitä, missä kuppilassa musiikki soi kaikkein lujimpaa. Joka tapauksessa meillä oli erittäin kivaa ja intouduimme koko porukan voimin tanssahtelemaan tuoleilla. Tänään enne showta kipaisen apteekin kautta ja ostan korvatulpat.. Korvat nimittäin soivat vielä puoli tuntia hotellille saapumisenkin jälkeen.

Joku omituinen flunssa/mahatauti pyörii keskuudessamme ja kaataa porukkaa petiin. Eilen jouduin opettelemaan yhden vanne-osuuden ennen showta, kun tyttö joka normaalisti sen teki, sairastui. Haasteita, haasteita... mutta se on erittäin antoisaa mielestäni. Ennen tänne tuloa en ole paljoa multihooppaillut = pyörittänyt useaa vannetta, mutta nyt menee jo kolmen vanteen pyöritys samaan aikaan polvissa, vyötäröllä ja rintakehällä.

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, täällä on ihan hirmuisesti kenkiä... niin paljon, etten osaa oikein ostaa yhtään mitään. Kaikki on niin kivannäköisiä, ja hieman liian korkeita. Tyydyn siis vain katselemaan ja ihmettelemään.

Luin juuri Kamila Shamsien kirjan Poltetut varjot. Erittäin hyvä kirja. Kertoo Nagasakin ydinpommin uhrista ja hänen selviytymisestään. Suosittelen.

Terkkuja kaikille täältä uima-altaalta!

Parantola

Täällä taas istutaan uima-altaalla - muutaman pilvisen päivän jälkeen. Lämpötila on nyt noin +30 astetta ja luimme että suomessa se on - 30 astetta. Huih!

Päivät lähestyvät loppuaan. Showta on jäljellä enää 6 päivää. Kyllä iskee pieni haikeus. Showt rullaavat niin hienosti omalla painollaan ja tuntuu että sillä voimalla, minkä saan yleisöltä, jaksan vaikka kuinka pitkään.

Eilen lähdimme aamushown jälkeen shoppailemaan leather markettiin = nahka-markettiin =D. Ja voin vannoa, etten ole eläissäni nähnyt niin paljoa vaate- ja kenkäliikkeitä. Vieri vieressä usean kilometrin matkalla joka suuntaan. Olihan sitä sitten pakko napata pari laukkuakin mukaansa.

Nyt useampi iltapäivä on mennyt reenaillessa. Teemme showssa 7 tytön tuplavannekoreon ja laulujen lisäksi teen flowwandia sekä käsitulia.Paljon uusia temppuja on tullut mukaan menoon ja uusia hienoja ideoita meidän omia koreoita varten.

Isä varmaan muistaa, kun Espanjassa aikanaan kävimme semmoisessa kauhujen talossa, missä käveltiin eri "kauhuelokuvissa" ja oikeat näyttelijät lavastivat kohtaukset... Uskokaa,han että se oli erittäin pelottavaa.
Täällä on hieman samanlainen juttu nimeltä Parantola. Vanha sairaalarakennus ja ennen sisään menoa tulee ohjeet: Älkää juosko, älkää huutako ja jos menette paniikkiin huutakaa EXIT, niin teidät tullaan hakemaan. Homman nimi on siis 2-3 hengen porukoissa mennään ovesta sisään pilkkopimeään vanhaan sairaalaan vain taskulampun valo seurana. Sitten sieltä pitää löytää tie ulos, kun zombeja on joka puolella. Resident Evil - peli, mutta elävänä. Osa meidän porukasta vieraili siellä eilen ja kertoi paniikin olevan lähellä, vaikka yrittää todistaa itselleen, että tämä on näytelmää... Itse ajattelin käväistä parantolassa tänään... Jaiks!

Asioita, joita aion tuoda mukanani suomeen sydämessäni: quagamole, aito salsa, michellada, chillada, corona/sol con limon, pop-rockmusiikin, ystävällisyyden sekä halun opetella espanjan kieltä...
Asioita, joita en jää kaipaamaan: luuydinhyydyke sekä keitetty siannahka..

Tänään mennään taas syömään varmaankin sinne meksikolaiseen ravintolaan, missä jamittelimme viime viikolla.

Ai niin, Äiti, Riitta ja Illusia, kun tulette voisitteko ostaa minulle pari suomenkielistä pokkaria lentokentältä, jotain hyväntuulista ranta/lentokonelukemista. Olen lukenut kaikki kirjat, mitkä otin mukaan... Kiitos =)

Adios! Ja terkkuja kaikille!!!!