sunnuntai 29. tammikuuta 2012

laulava aamupala

Viikonloppu hurahti nopeasti. Luksusta viikonlopuissa on se, että saa nukkua myöhään. Showt ovat vasta illasta.

Eilen oli reenipäivä. Lauloin yhdessä uudessa biisissä silkkinumeron aikana sekä reenasin tuplavanne-koreografiaa. Teemme kuuden tytön tuplavannekoreon mustavalo-osuudessa. Kiire on aina vaihtaa vaatteita, mutta ei se mitään. Parempi kiire kuin odottelu.

Kävelimme eilen eri reittiä feria-alueelle ja löysimme paljon uutta jännää.  Kävelimme katua pitkin, joka oli täynnä pieniä ravintoloita, kenkäkauppoja, vaateliikkeitä ja laukkukauppoja. Pitää mennä perehtymään kauppoihin paremmin huomenna. Kaiken kaikkiaan Leonissa on vaikka mitä jännää nähtävää!

Eilen tuli myös nähtyä paikallinen yökerho. Näytösten jälkeen bussi vei meidät La Nuit - nimiseen yökerhoon Ferian luistelijoiden kanssa. Siellä sitten tanssahdeltiin ja illan päätteeksi ostettiin ruokaa paikallisesta nakkikioskista - tacoja nakeilla ja sinapilla =D.

Äsken aamupalalla tarjoilija tuli sanomaan minulle, että paikalla on vieraita Chihuahuasta, jotka olivat katsomassa eilisen shown, he pyysivät voisinko laulaa koko aamupalayleisölle... Heh =D Siihen en kyllä nyt kyennyt.

Jahas, sitten olisi taas aika lähteä reeneihin klo kahdeksi ja vetää kolme hyvää showta klo 16.30, 18.30 ja 19.30...



Lapsijono kaksi tuntia ennen näytöstä... tähän vielä 4700 lasta lisää...


Meidän vakiravintola

Ai niin täällä laitetaan chiliä ja juustoa ihan joka paikkaan. Viime viikolla kävin hakemassa kojusta hedelmäannoksen. Nainen heitti siihen päälle chilit ja sen jälkeen kysyi, että laitetaanko juustoa... Jännä makuyhdistelmä. Ei ole myöskään mitään peruslegendaa, että meksikossa on tulista ruokaa... Jos ei tulisuudesta tykkää, niin pitää hotellin aamupalallakin olla tarkkana sen kanssa mitä syö.

Ja sitten vielä kasvissyöjät.. Jos tilaat vege-annoksen, niin se tarkoittaa kanaa ja salaattia. Käsitettä - pelkkä kasvisruoka- ei tunneta, ei ainakaan Leonissa.


Prost!

perjantai 27. tammikuuta 2012

Hieman toisenlainen ilta

Aamushow meni todella mukavasti eilistä muistellessa.

Paikallinen ravintoloitsija oli toissa viikolla katsomassa showta ja hän halusi kutsua meidät kaikki ravintolaansa syömään. Eilen siis esityksen jälkeen bussi kuljetti meidät Leonin kätköihin pienelle kulmakujalle.

Ravintola oli aivan täynnä paikallisia, näytti siltä kuin koko suku olisi paikalla. Meille oli varattu pöydät valmiiksi lavan edestä. Orkesteri alkoi soittaa. Hetken päästä meksikolainen äiti kahden pienen lapsen kanssa tuli luokseni. Pikkutytöt olivat varmoja, että minä olen merenneito, eivätkä uskoneet että olen ihminen laisinkaan. Niinpä äiti toi heidät tarkistamaan, onko minulla pyrstö vai jalat.

Ruokalista oli hyvin mielenkiintoinen ja helppo. Piti vain valita, otammeko pienen, keskikokoisen vai ison annoksen ja punaisena, vihreänä vai valkoisena. Mitä ruoka tulisi olemaan, siitä ei ollut meillä mitään käsitystä. Joimme yhdet koronat sekä omistajan vaatimuksesta tequilan. Tämän jälkeen ruoat saapuivat pöytään. Ensin ajattelimme, että kyseessä on alkukeitto. Ruoka oli iso lautasellinen soppaa, jossa oli mausteita ja lihaa. Sitten tarjoilijat alkoivat kantamaan pöytiin kaikkea mahdollista: avocadoa, mausteita, chiliä, salaattia, retiisiä, nachoja, riisiä jne... nämä kaikki sitten laitettiin soppaan omien mieltymysten mukaan. Oli erittäin hyvää ja ihan liian täyttävää, sillä sen jälkeen seurasi kilpailut.

Neljän tytön tuli osallistua kaljan juonti - kilpailuun, josta voittaja saisi sombreron. Marc halusi, että osallistun, koska olen suomesta =D. No, menin mukaan kilpailuun. Ingrid voitti ja minä tulin hyvänä kakkosena heti perään. Tämän jälkeen menin takaisin pöytään istumaan ja ravintolan omistaja pyysi Ingridiä laulamaan. Ingrid osoittikin minua ja koko 30 henkinen pesueemme alkoi hurraamaan joota. Lopulta Alex meni rumpuihin, Raymond kitaraan ja kaksi muuta meksikolaista soitti akustisia kitaroita... Jamit alkoi ja sitten minä menin laulamaan. Impovisoin ja jamittelin mukana menemään, kun muu porukka taputti ja hurrasi... Lauleskelin omia sanoja, välillä suomeksi välillä englanniksi.. Elikä jos näette hämmentävää pätkää youtubessa pienestä meksikolaisesta ravintolasta, jossa minä laulan täysillä lisää kaljaa... Niin kyse oli tästä tempauksesta.

Jamien jälkeen oli miesten vuoro ottaa kisaa tequilan juonnissa. Lavalla pyydettiin neljä miestä, kaksi meidän porukasta. Heille laitettiin värikkäät ponchot ylle ja kerrottiin mitä heidän piti tehdä.  Ensin piti ratsastaa ravintolaan, sitoa hevonen (mielikuvitus) kiinni, sanoa kovaan ääneen meksikoksi jotain "Minä olen Pancho Villa ja mieleni tekee tequilaa. Sitten tuli juoda tequila ja kirkaista perään heti meksikolaisittain. Huutoäänestyksellä meidän seurueemme Bitchi voitti.



Ilta jatkui aamu kahteen asti iloisella soittelulla, tanssilla ja rupattelulla. Oli erittäin kivaa... aamullakin vielä hymyilytti.

Tänään onkin sitten vuorossa kaksi tärkeää showta. En tiedä miksi... mutta parhaamme laitetaan. Niko teki eilen showssa dragonstaff soolon.. jei!

Arriba! Terkkuja kaikille!

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Paluu arkeen

Vapaapäivä oli ja meni... Shown jälkeen lähdimme kaikki porukalla hotellille, josta vaatteiden vaihdon ja siistiytymisen jälkeen lähdimme feria-alueelle. Istuimme koko porukalla mukavassa ravintolassa muutaman tunnin ja palasimme hotellille.

Vapaa päivänä osa meistä lähti aamu 7:ltä Guatenavan kaupunkiin. Se on vanha kylä n. 1 tunnin matkan päässä Leonista. Me halusimme vain rentoutua ja ottaa rauhallisesti. Niinpä istuimme Nikon kanssa uima-altaalla ja tilasin ensimmäistä kertaa täällä ollessa uima-allas oluen. N. klo 14 maissa otimme taksin Leonin keskustaan. Leon on täynnä upeita vanhoja rakennuksia ja kirkkoja. Kiertelimme keskustassa ja kävimme syömässä. N. 19 aikaan palasimme hotellille... mäkkärin kautta. Loppuillan katselimme elokuvia ja rentouduimme.

Showt ovat joka päivä aivan totaalisen täynnä, mutta etenkin viikonloppuisin jonot ovat käsittämättömiä. Esim. sunnuntaina ihmiset jonottivat pienten lasten kanssa polttavan kuuman auringon alla 4 tuntia päästäkseen näkemään shown. Aamuisin showt ovat koululuokille ja esikouluille. Näinäkin päivinä lapset jonottavat jo ulkona, kun me saavumme paikalle n. 2 tuntia ennen.

Kuten jo aikaisin mainitsin, ilma on todella kuivaa. Iho vain rapisee pois ja ilman rasvaa ei pärjää. Kuivuus on aiheuttanut jo ongelmia mm. Ihmisten huulet ovat rikki ja nenä vuotaa verta kesken shown... Osalla taas ovat varpaan välit niin kuivuneet, että kynnet ovat repeytyneet hieman irti ja tulehtuneet. Antibioottirasva on siis kovassa käytössä. Itse olen aina kärsinyt ihon rasvaisuudesta, mutten koskaan kuivuudesta.

Tänään aamushown jälkeen odottelin, että pääsen altaalle loikoilemaan useaksi tunniksi, mutta joudummekin palaamaan esityspaikalla. Koko porukan työviisuimeissa on jotain hässäkkää, minkä vuoksi joudumme allekirjoittamaan papereita. Tuntien jo paikallisten toiminnan hitauden, siinä menee varmaan koko iltapäivä.

En vieläkään oikein käsitä, miten kaikki voi sujua niin hitaalla tahdilla, ei sillä että olisin itse maailman nopein toiminnassani, mutta esim. haimme eilen Mcdonaldsista ruokaa. Olimme ainoat asiakkaat ja työtekijöitä oli paikalla 11, silti odottelimme n. 30 minuuttia ruokaa... eikä tämä ollut ensimmäinen kerta... Pikaruokaa kerrassaan... =)

Kommettikenttä toimii taasen. Laittakaahan puumerkkiä tai viestiä tähän viestin alle, niin näen ketkä kaikki tutut tätä blogia lukevat.

maanantai 23. tammikuuta 2012

kommunikaatiotaitoja

Hellou!

Täällä nautitaan päivästä, sillä on huomenna on VAPAA!!! Ensimmäinen ja viimeinen laatuaan!

Tuntuu aivan käsittämättömän liikuttavalta, kun joka show on aivan täynnä ja lopussa ihmiset nousevat seisomaan ja taputtamaan. Välillä kolmannen shown lopussa, kun on jo ihan puhki, meinaa tulla itku... Se vain tuntuu todella hyvältä.

Eilen kävimme Nikon kanssa kiertämässä juhla-alueen ensimmäistä kertaa - tai siis osan siitä. Nähtävää on ihan hurjasti. Tänne on rakennettu mm. särkänniemen kokoinen huvipuisto ihan Feriaa varten.Ihmisiä, baareja, ravintoloita, huvilaitteita, ruokakojuja, pelejä... on ihan järkyttävä määrä! Nähtävää siis löytyy!

Mutta nyt kuulkaahan kaikki rakkaat:

Menkää sivustolle http://www.skype.com/intl/fi/get-skype/on-your-computer/windows/ tai
tähän klikkaa

1. Lataa koneellesi ILMAINEN skype
2. rekisteröidy ohjeen mukaisesti
3. Hanki kuulokkeet, joissa on mikrofoni eli handsfree
4. lähetä minulle tekstiviestinä nimi jolla rekisteröidyit esim. Riittavirtanen
5. Pidä skype auki illalla n. 21 aikaan, niin minä soitan ja voimme puhua... Miksi näin?
Koska se on ILMAISTA!

Siis kuulemisiin!

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Another soldier down

Päivät surraavat hyvin samanlaisella kaavalla, joten ihan kauhesti uutta asiaa ei nyt tule.

Eilen paikalla oli Meksikon kaikki isoimmat televisiokanavat. Muutenkin showsta on tehty erittäin paljon lehti-ja televisiojuttuja. Channel 28 uutisten mukaan show on aivan loistava ja samalla viivalla circue du soleilin kanssa. Hyvin siis sujuu!

Eilen kävimme syömässä paikallisessa ravintolassa, osa lähti sen jälkeen yökerhoon, mutta Niko ja minä menimme nukkumaan. Seuraavana päivänä ei vaan jaksa kolmea tunnin mittaista shwota vetää täysillä, jos valvoo liian myöhään.

Jokaisen shown välissä on tunnin tauko, silloin minä reenaan shown koreografioita, tällä hetkellä työn alla on tuplavannekoreografia sekä fanikoreo. Jossain kohdin minun pitäisi oppia kaikki koreot. Taas yksi tyttö tipahti pois pelistä. Jalkoihinsa pitää katsoa koko ajan. Maassa keskellä tietä saattaa yhtäkkiä olla iso reikä. Eilen kun astuimme bussista, yksi tytöistä nyrjäytti nilkkansa sellaiseen mönttiin ja hän on poissa pelistä muutaman päivän.

Koska tämä ei ole varsinaisesti turistikaupunki, niin se mitä näemme on aikalailla aitoa meksikoa. Musiikkia soitetaan ainakin ihan pahuksen lujalla. Tänään kävelemme juhlapaikalla, sillä iso paraati sotkee liikenteen koko iltapäiväksi.

En ole kauheasti Leonin downtownissa vielä kerennyt pörräämään aikataulujen vuoksi. Sen verran olen huomioinut että hotellimme vieressä on iso ostoskeskus - joka myy vain kenkiä. Tiistaina meillä on ensimmäinen vapaa päivä, joten silloin voisi hieman kierrellä kaupoissa ja keskustassa.

Nyt pulahtamaan altaaseen! Hola!



torstai 19. tammikuuta 2012

Allaspostailua

Aurinko paistaa

Tässä kuvassa ei vielä ole rusketusta


tässä jo vähän on

Vähän niinkuin kaunotar ja hirviö

ja tältä se näyttää showssa
Miun paikka

kahvihuone


Leon illalla


Olen oppinut uusia vannetemppuja kivasti! jei, todella kiva kun esitysten välissä on käynnissä vähän niinkuin eri tyyppiset workshopit ja jokainen on innostunut opettamaan ja auttamaan muita.

Haleja!





keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Showta Shown perään

Tadaa.. Takana jo  16 showta... Edessä vielä 59. Mutta ne menevät nopeasti 3 showta päivässä tahdilla. Kaiken kaikkiaan päivässä yleisöä on noin 15 000. Aika hyvin.

Muutenkin showt alkavat rullata omalla painollaan - aamulla aikaisin ylös ja illalla myöhään nukkumaan. Hallilla 8.15, aamushow klo 10, hotellille aamiaiselle klo 12, altaalla pari tuntia ja takaisin n. klo 15. Showt klo 17.3 ja 19.30. Syömään klo 21.00 ja nukkumaan klo 23.00.

En muista höpisinkö tänne jo, mutta kirjoitan showsta ammattikorkeakoulun lopputyöni, niinpä kirjoittelen koko ajan ylös paperille kaikenmoisia ajatuksia, mitä projektin aikana syntyy.

Olemme hyvin korkealla, joten 10 minuuttia riittää siihen, että palahtaa oikein punaiseksi. Toistaiseksi olen onnistunut välttämään pahemman palamisen.. Punaisena olen kyllä ollut!

Niko sai lähes kaikki tulivälineensä takaisin!! Vain kaksi keppiä otettiin pois ja loput lähetettiin tänne. Marc soitti tulliviranomaisille ja sanoi: If you smell a cow, it doesn't mean there is a cow....
Ehkä se tepsi... Lopulta Niko siis sai tavaransa takaisin ja liittyy showhun todennäköisesti huomenna.

Kommenttikentän luku ei jostain syystä toimi. Selvitän asiaa... kommentteja voi kuitenkin edelleen kirjoittaa!

Illusialle paljon terkkuja ja haleja! Kohta uiskennellaan delffiinien kanssa =)